Jos kuvittelit, että näkyvyys on vain silloin tällöin julkaistuja somepostauksia, mieti uudestaan. Se ei ole myöskään mitään luksusta, se on järjestöjen elinehto – vähän kuin monelle aamukahvi; ilman sitä päivä ei käynnisty kunnolla.

Järjestöt tekevät Suomessa ja ympäri maailmaa valtavan tärkeää työtä. Ne tukevat ihmisiä arjen haasteissa, rakentavat yhteisöllisyyttä, auttavat heikoimmassa asemassa olevia ja ajavat muutosta, jota ilman moni asia jäisi tapahtumatta. Mutta yksi asia nousee ylitse muiden, kun puhutaan järjestön mahdollisuudesta vaikuttaa ja kasvaa: näkyvyys.

Avustuksia vähemmän – entistä enemmän tarvetta näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle

Vuosi 2025 toi järjestöille kylmän suihkun: STEA-avustuksiin varattu raha väheni edellisvuodesta lähes 80 miljoonalla eurolla. Tämä ei ole pieni muutos, vaan tuntuu konkreettisesti monen toimijan arjessa.

Erityisen suuria leikkauksia tehtiin uusissa avustuksissa. Vuonna 2024 niitä myönnettiin yli 80 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna vain noin 20 miljoonaa. Käytännössä uusia jatkuvia yleisavustuksia ei jaettu lainkaan, vaan tukea sai vain määräaikaisiin hankkeisiin. Jatkuvaa toimintaa tukevia yleisavustuksia myönnettiin toki edelleen, mutta niissäkin kokonaissumma laski noin 20 miljoonaa euroa.

Mitä tämä tarkoittaa järjestöille?
Se merkitsee ennen kaikkea kovempaa kilpailua rahoituksesta ja sitä, että jokaisen toimijan on pystyttävä kertomaan entistä selvemmin, miksi heidän työnsä on välttämätöntä. Kun uusia avustuksia ei jaeta samaan tahtiin kuin ennen, järjestöjen on haettava voimaa muualta: näkyvyydestä, vaikuttavuudesta ja ihmisten sitouttamisesta.

Kolmannen sektorin työ on monelle arjen turvaverkko – tuki, jota ilman elämä olisi vaikeampaa. Juuri siksi on tärkeää, että järjestöt pystyvät osoittamaan työnsä merkityksen niin rahoittajille, päättäjille kuin suurelle yleisölle. Mitä selkeämmin toiminnan vaikutukset näkyvät, sitä helpompi on perustella, miksi järjestön olemassaolo ja työ ansaitsevat tukea.

Vuoden 2025 rahoitusmuutokset siis haastavat järjestöt uudistumaan: kertomaan tarinansa paremmin, tekemään työnsä tulokset näkyvämmiksi ja rakentamaan vahvempia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Vaikka eurot vähenivät, vaikuttamisen tarve kasvoi entisestään. (Lähde: STEA )

Näkyvyys ei ole lisä, se on elinehto

Tiedämme, ettei näkyvyydestä puhuta siksi, että se jokin trendisana markkinointimaailmasta, eikä se tarkoita, että pitäisi juosta jokaiseen somehaasteeseen tai tanssia TikTokissa vain näkyvyyden vuoksi (vaikka joku sitäkin saattaisi halutakin). Ei suinkaan. Näkyvyys on kirjaimellisesti järjestön tulevaisuuden elinehto. Jos järjestön työ jää näkymättömäksi, se jää myös tavoittamatta ne ihmiset, joille se on tarkoitettu. Vielä tärkeämpää: ilman näkyvyyttä rahoittajat, lahjoittajat ja yhteistyökumppanit eivät voi nähdä, mitä hyvää järjestö saa aikaan.

‍

Näkyvyys ja rahoitus – Stean viesti järjestöille

Monelle järjestölle STEA on talouden tukipilari. Kun STEA arvioi järjestöjä, yksi keskeinen kriteeri on se, kuinka hyvin ne tavoittavat kohderyhmänsä. Toisin sanoen: näkyvyys ratkaisee myös rahoituksen.

Jos järjestön toiminta on piilossa eikä sen tuloksia osata näyttää ulospäin, voi olla vaikeaa vakuuttaa rahoittajia. Rahoittajat haluavat nimittäin nähdä, että työsi vaikuttaa ja, että ihmiset löytävät palvelusi. Näkyvyys on siis myös strateginen edellytys rahoituksen turvaamiselle. Ja hei, kukapa ei haluaisi, että hyvä työ näkyisi?

Näkyvyyden hyödyt järjestökentässä

Kun järjestö panostaa näkyvyyteen, hyödyt eivät rajoitu vain rahoitukseen. Näkyvyydellä kasvatat luottamusta, vaikuttavuutta ja kumppanuuksia:

  1. Luottamus syntyy näkyvyydestä. Kun ihmiset näkevät järjestön toimivan avoimesti ja läpinäkyvästi, he uskovat sen arvoihin ja osaamiseen.  – Kun tiedät, että kaikki toimii kuten pitäisi, luotat siihen.
  1. Vaikuttavuus kasvaa. Jos viesti ei kuulu, se ei vaikuta. Mitä useampi kuulee ja näkee, sitä enemmän toimintasi voi muuttaa ihmisten elämää. Näkyvyys siis kasvattaa elintärkeää vaikuttavuutta, joka on yksi tärkein kriteeri tukimaailman viidakossa.
  1. Vapaaehtoisten ja jäsenten houkuttelevuus kasvaa. Ihmiset haluavat kuulua merkityksellisiin yhteisöihin. Näkyvyydellä saavutetaan houkuttelevuutta vapaaehtoisten ja uusien potentiaalisten jäsenien keskuudessa, jolloin järjestö elää ja kasvaa.
  1. Kumppanuudet avautuvat. Yritykset, kunnat ja muut järjestöt etsivät yhteistyökumppaneita, joihin voi luottaa. Näkyvyys tekee sinut helpommin löydettäväksi.
  1. Väärinkäsitykset vähenevät. Jos järjestöstä ei ole helposti saatavilla tietoa, ihmiset täyttävät tyhjiön omilla oletuksillaan. Avoin ja aktiivinen viestintä estää sen, että väärät huhut leviävät.

Konkreettiset askeleet kohti parempaa näkyvyyttä

Moni järjestö ajattelee, että näkyvyyden parantaminen vaatii valtavia resursseja. Ei, ei ja ei. Totuus on toinen. Pienilläkin askeleilla voi saada paljon aikaan.

  • Onko verkkosivunne kunnossa ja tästä ajasta? Ne nimittäin ovat järjestön digitaalinen kotipesä. Selkeys, mobiiliystävällisyys, ajantasaisuus ja tarinat tekevät niistä vahvan kokonaisuuden, joka herättää kiinnostusta. Mieti verkkosivuja kuin keittokirjaa: jos ohjeet ovat epäselvät, kukaan ei valmista ruokaa oikein.
  • Mitä tapahtuu sosiaalisen median tileillänne? Ei tarvitse olla kaikkialla. Valitse kanavat kohderyhmän perusteella – on turhaa heittää verkkoa, jos kala ei siellä ui.
  • Kuka vastaa somesta ja viekö se aikaa asiakastyöstä? Kun osakin yhteisöä osaa käyttää somea, viestinnästä tulee jaettu ilo ja samalla moniäänistä, aitoa ja johdonmukaista.  
  • Pienet kampanjat. Teemaviikot, tarinasarjat ja arjen kokemusten jakaminen voivat kasvattaa näkyvyyttä yllättävän paljon.
  • Verkostoidu aktiivisesti. Näkyvyys ei ole vain digitaalisuutta. Ole mukana messuilla, seminaareissa ja yhteisötapahtumissa. Ihmisten kohtaaminen kasvattaa luottamusta ja levittää sanaa.

Näkyvyyden esteet ja niiden ylittäminen

On hyvä tunnistaa tekijät, jotka usein hidastavat järjestöjä näkyvyyden tiellä:

  • Resurssien puute. Pienissä järjestöissä ei ole viestintätiimiä. Ratkaisu: hyödynnä vapaaehtoisten osaamista ja keskity perusasioihin.
  • Pelko julkisuutta kohtaan. Moni ajattelee, ettei oma tarina ole tarpeeksi kiinnostava. Totuus: aitous kiinnostaa aina enemmän kuin täydellisyys.
  • Tekninen osaamattomuus. Verkkosivujen päivittämisen ja sosiaalisen median hallinnan voi ulkoistaa osittain tai kokonaan. Ei tarvitse yrittää olla koodivelho.

Kun nämä esteet tunnistaa, niihin voi löytää ratkaisuja. Näkyvyys ei siis ole painajainen, vaan mahdollisuus.

‍

Ulkoistettu some, osittain ulkoistettu some ja somekoulutus näkyvyyden kasvattajana

Moni järjestö painii ajan ja resurssien puutteen kanssa, mutta näkyvyys pitää hoitaa. Tässä kolme kustannustehokasta vaihtoehtoa:

1. Ulkoistettu some – huoleton ratkaisu

Ulkoistetun sosiaalisen median palvelussa järjestö ostaa palvelun toimijalta, joka huolehtii sisällöntuotannosta, julkaisuista ja usein myös seuraajien kysymyksiin vastaamisesta. Ulkoistamisen suurin etu on, että järjestö saa käyttöönsä ammattilaisen osaamisen ja ajankäytön. Somessa on oltava säännöllisesti ja laadukkaasti läsnä, ja tämä voi olla haastavaa, jos järjestöllä ei ole viestintään erikoistunutta työntekijää. Ulkoistettu palvelu tuo jatkuvuutta ja varmuutta siihen, että kanavat pysyvät elinvoimaisina ja ammattimaisina.

Tämä vaihtoehto sopii erityisesti pienille ja keskisuurille järjestöille, joilla ei ole omaa viestintätiimiä. Ulkoistuksen kustannukset voivat vaikuttaa suurelta, mutta usein se on lopulta edullisempaa kuin oman viestintäosaajan palkkaaminen. Lisäksi ulkoistettu some voi parantaa näkyvyyttä nopeasti, sillä ulkopuolinen toimija hallitsee algoritmit, tietää trendit ja pystyy soveltamaan niitä järjestön tarpeisiin.

2. Osittain ulkoistettu some – tasapaino kustannusten ja aitouden välillä

‍Jos täysin ulkoistettu sosiaalisen median kokonaisuus tuntuu vieraalta, toinen vaihtoehto on osittain ulkoistettu some. Tämä tarkoittaa, että järjestö ja ulkopuolinen kumppani jakavat vastuun. Esimerkiksi järjestö voi itse tuottaa autenttista sisältöä arjestaan – kuvia tapahtumista, vapaaehtoisten tarinoita, työntekijöiden kokemuksia – ja ulkopuolinen toimija huolehtii sisällön editoinnista, aikatauluttamisesta ja julkaisusta.

Tällä mallilla järjestö säilyttää aitouden ja omat äänensävyynsä, mutta saa samalla ammattilaisen tuen, joka varmistaa, että sisältö esitetään houkuttelevasti ja oikeaan aikaan. Osittain ulkoistettu some sopii hyvin järjestöille, jotka haluavat pitää tiiviin otteen omasta tarinankerronnastaan, mutta tarvitsevat apua työn keventämisessä ja laadun parantamisessa. Tämä malli on myös kustannustehokas, sillä palvelusta maksetaan vain osasta työvaiheita.

3. Somekoulutus – vahvista järjestön omaa osaamista

‍Kolmas vaihtoehto on panostaa oman väen osaamiseen koulutuksen avulla. Somekoulutus voi olla kertaluonteinen työpaja, muutaman kuukauden valmennus tai jatkuva sparraus, jossa järjestön työntekijät ja vapaaehtoiset oppivat hyödyntämään kanavia paremmin.

Koulutus antaa työkaluja siihen, miten tarinat kerrotaan houkuttelevasti, miten algoritmit toimivat, mitä kannattaa mitata ja miten vuorovaikutusta seuraajien kanssa voi hoitaa tehokkaasti. Koulutuksen etu on, että osaaminen jää järjestön sisälle. Kun yhä useampi osaa viestiä, viestintä ei ole yhden henkilön varassa ja koko yhteisöstä tulee näkyvyyden rakentaja.

Somekoulutus sopii etenkin silloin, kun järjestö haluaa pitkällä aikavälillä vahvistaa omia valmiuksiaan. Vaikka se ei tuo välitöntä helpotusta kiireeseen samalla tavalla kuin ulkoistus, se luo kestävää osaamista ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista.

Kaikki kolme vaihtoehtoa auttavat järjestöä lisäämään näkyvyyttään kustannustehokkaasti ja antavat mahdollisuuden keskittyä ydintehtävään – ihmisten auttamiseen.

‍

Tämä koulutus teki someviestinnästämme suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa. Nyt tiedämme, mitä tehdä ja miksi.”

– Suoja-Pirtti ry

‍

Mikä ratkaisu sopii sinun järjestöllesi?

‍Näiden kolmen vaihtoehdon välillä valinta riippuu järjestön resursseista, kulttuurista ja tavoitteista. Täysin ulkoistettu some vapauttaa eniten aikaa, mutta vaatii luottamusta kumppaniin. Osittain ulkoistettu some tarjoaa hyvän kompromissin, jossa kustannukset pysyvät kohtuullisina ja aitous säilyy. Somekoulutus taas rakentaa pitkän aikavälin osaamista ja yhteisöllistä voimaa.

Kaikkia ratkaisuja yhdistää kuitenkin sama lopputulos: ne auttavat järjestöä lisäämään näkyvyyttään kustannustehokkaasti ja antavat samalla mahdollisuuden keskittyä siihen, mikä on järjestön tärkein tehtävä – sen toiminnan tarkoitukseen ja ihmisten auttamiseen. Ja hei, aina voit ottaa yhteyttä meihin niin keskustellaan tarpeistasi. Ratkaisu löytyy aina.

Tulevaisuuden näkyvyys koostuu rohkeudesta ja aitoudesta

Järjestökenttä on täynnä upeita tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi. Tulevaisuuden näkyvyys ei perustu kiiltokuviin tai täydellisesti hiottuihin kampanjoihin. Se perustuu aitouteen, inhimillisyyteen ja rohkeuteen.

Kun järjestö uskaltaa näyttää arjen työn sellaisena kuin se on – onnistumiset ja haasteet – se saa aikaan kiinnostusta ihmisissä. Ihmiset eivät kaipaa täydellisyyttä, vaan rehellisyyttä.

Tulevaisuus tuo myös uusia mahdollisuuksia:

  • Videoviestintä ja live-lähetykset mahdollistavat välittömän yhteyden yleisöön.
  • Yhteistyö vaikuttajien ja mikroyhteisöjen kanssa tuo näkyvyyttä uusille ryhmille.
  • Data ja analytiikka auttavat seuraamaan, mikä viestinnässä toimii ja mikä ei.

Kun näkyvyys tehdään oikein, järjestön tarina ei jää pölyttymään kansioihin, vaan se alkaa elää omaa elämäänsä. Ihmiset jakavat kokemuksiaan, innostuvat, tulevat mukaan ja – mikä parasta – rahoittajat näkevät konkreettisesti, että heidän panoksensa menee perille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näkyvyyden pitäisi muuttua ylimieliseksi itsekeskeiseksi mainostamiseksi; päinvastoin, aitous ja pieni huumori voivat tehdä viestistä tarttuvamman ja helpommin lähestyttävän.

Kuvittele vaikka järjestön some-päivitys, jossa kerrotaan onnistuneesta projektista: sen sijaan, että teksti olisi pelkkää kuivaa faktaa ja numeroita, mukaan voi ujuttaa pienen tarinan vapaaehtoisesta, joka onnistui yllättävässä tilanteessa, tai hassu kuvakaappaus työn lomasta. Ihmiset rakastavat tarinoita, joissa he voivat nähdä itsensä tai nauraa mukana – ja juuri tällaiset hetket tekevät järjestön näkyväksi ja muistettavaksi.

Samalla näkyvyys toimii kuin järjestön henkilökohtainen käyntikortti. Se kertoo ulospäin, että täällä tehdään oikeasti merkityksellistä työtä, ja samalla se rakentaa yhteisöllisyyttä: vapaaehtoiset tuntevat ylpeyttä osallistuessaan, jäsenet löytävät toisensa, ja potentiaaliset kumppanit näkevät, että tämä järjestö on sellainen, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.

Mutta muistetaan myös, että näkyvyys ei ole pelkkä yksisuuntainen torvi, josta huudetaan maailmalle omia saavutuksia. Se on dialogia, kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Kommentit, palautteet, kysymykset ja pienet arjen keskustelut somessa ovat juuri sitä, mikä saa näkyvyyden elämään ja kantamaan hedelmää. Ilman tätä vuorovaikutusta viesti voi jäädä yksinäiseksi julisteeksi seinälle, joka kukaan ei huomaa.

Tässä kohtaa huumorikin tulee mukaan: ei tarvitse olla täydellinen, riittää, että on aidosti läsnä. Ja jos välillä joku somepäivitys menee hieman metsään, ei hätää – sekin voi olla viraali, kunhan ote on inhimillinen ja tarina aito.

Lopuksi

Näkyvyys on järjestöjen tärkein investointi, joka ratkaisee järjestön tulevaisuuden, löytääkö kohderyhmä järjestön tarjoaman tuen ja uskaltavatko rahoittajat ja lahjoittajat investoida sen toimintaan. Tämä kaikki ratkaisee lopulta sen, kasvaako järjestön toiminta vai jääkö se näkymättömäksi.

Kun järjestö panostaa näkyvyyteen – verkkosivuihin, sosiaaliseen mediaan, tarinankerrontaan ja avoimuuteen – se panostaa suoraan omaan elinvoimaansa. Näkyvyys ei kuitenkaan saa viedä resursseja pois ydintyöstä, ja siksi olemme täällä - auttamassa myös teidänkin järjestöä näkyvyyden kasvattamisessa.

Varmistetaan siis yhdessä, että työtä, jota järjestönne tekee, voidaan tehdä enemmän, vaikuttavammin ja kestävämmällä tavalla.

‍